keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Valonkantaja

Yön huveissa tylsää ja kaunista.
Laiskana soi musiikki.
Katso mua nyt,
suutele mua.
Valehtele kauniisti.

Hei, Valonkantaja,
viaton et ole sinäkään.
Hei, rakkauden antaja,
ei oo mitään menetettävää.

Kaupunki on autiomaa
yksinäisen kulkea.
Vain tämän yön lohdutan sua,
mustelmille sut rakastan.

Hei, Valonkantaja,
viaton et ole sinäkään.
Hei rakkauden antaja,
ei oo mitään menetettävää.

(Tehosekoitin -Valonkantaja)

Jälleen kerran Tehosekoitinta, jota olen nyt viimeiset pari päivää kuunnellut ja soittanut muutamaa biisiä korvakuulolta. Tuo biisi on yhtä kaunis kuin se, jonka sanat aikaisemmin kirjoitin ylös tänne, mutta nuo sanoitukset jättävät enemmän tulkinnanvaraa. Ja minä onneton lupauduin kirjoittamaan yhteen haasteeseen tämän biisin pohjalta tekstin Finissä. Toivoisin osaavani tulkita tuota tekstiä paremmin, mutta eiköhän se aukea vähitellen.

Mitäs muuta... Jouduin viemään läppärini huoltoon nettiyhteyden vaihdon takia ja saan sen takaisin viimeistään perjantaina. Rahatilanne on melko heikko ja haluaisin päästä kirjoittamaan taas, mutta nyt en voi kirjoittaa pariin päivään muualla kuin Myllypuron mediakirjastossa, jossa tälläkin hetkellä olen lainaläppärillä kirjoittelemassa.

Ja sain taas hieman uusia ajatuksia videoficciin kirjoiteltua ylös, joten jaan sen ajatuksen vielä täällä.

My grandmother Elena was one of the most important persons to me. When she died it left scars to my heart and the only thing how I could handle that pain was writing songs. "The Ghost Of You" is a song about sadness and past. And about feeling guilty".

-Gerard Way

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti