Kehtolauluja

Tuu, tuu, tuulen lasta,
pienenpientä tyttölasta.
Silmät jo kiinni painuu,
kun valo sammuu.

Yhdessä me katsellaan,
kuu kun kulkee taivaallaan.
Tuu, tuu, tuulen lapsi,
pieni, takkutukkainen.

Tuu, tuu, tuulen lasta,
pienenpientä tyttölasta.
Nuku oksalla puun,
loisteessa kultaisen kuun.

Laulu uneen tuudittaa,
kehto pientä keinuttaa.
Tuu, tuu, tuulen lapsi.
Huomenna on paremmin.

Haaveilen yhä perheen perustamisesta ja siksi olen tehnyt yhden kehtolaulun joskus muutama vuosi sitten. Jos lapseni olisi tyttö, laulaisin sille tuota :)
Jos lapseni olisi poika, tuon laulaminen sille ei ehkä kävisi päinsä. Onneksi eräs tuttuni on kirjoittanut myös kehtolaulun, joka on jäänyt mieleeni. Tässä siitä ensimmäinen säkeistö, jota lauleskelen toisinaan:

Nuku pienoinen,
lapsi kultainen.
Vaivu unten maille ihmemaan.
Siellä nähdä taas
kaikki ihmeet saat,
joita maa on tulvillaan.

Yli kaiken sen
sua suojelen,
mitä nähdä saat.
Uni ihmemaan.
Älä pelkää pien',
sinut turvaan vien
pois tieltä vaarojen.
(M.V.)

Toteutuuko haaveeni perheestä tässä muutaman vuoden sisään ennen kuin olen liian vanha, se jää nähtäväksi. Toivottavasti toteutuu.