Vie mut kotiin

Tule ostamaan, mä myynnissä oon.
Monta hyvää rakkautta
rikoittuina taskussa
kaupan päälle saat.

Tule hakemaan, mä valmiina oon.
Muistot muovikasseissa,
sydän matkalaukussa,
valmis muuttumaan.
Vie mut kotiin.

Vie mut kotiin uudelleen,
laita mun pää ja sydän paikoilleen.
Koske mua niin, etten voi enää unohtaa,
kuka on se, joka minut omistaa.
Vie mut kotiin.

Millä hinnalla mut viereesi saat?
En mä pyydä liikoja:
pyydän palan taivasta ja pari suudelmaa.

En anna takuita nyt riskillä vaan.
Rakkaus saattaa satuttaa.
Muista, ettei vaihtaa saa,
jos alkaa kaduttaa.
Vie mut kotiin.

Vie mut kotiin uudelleen,
laita mun pää ja sydän paikoilleen.
Koske mua niin, etten voi enää unohtaa
kuka on se, joka minut omistaa.

Ja mä teen parhaani ja enemmänkin,
ett' sä et pety milloinkaan,
vannon sen.
Sä korjasit mut taas.

Vie mut kotiin uudelleen,
laita mun pää ja sydän paikoilleen.
Koske mua niin, etten voi enää unohtaa,
kuka on se, joka minut omistaa.

Kuka on se, joka minut omistaa.

Vie mut kotiin.

(Jesse Kaikuranta -Vie mut kotiin)

Tuo ylläoleva kappale on soinut koko loppukevään ja kesän radiossa. Jesse Kaikuranta oli mukana The Voice Of Finland -kilpailussa tänä vuonna, pääsi finaaliin, mutta putosi jo alkuvaiheessa. En tiedä ihan tarkkaan, kuka tuon biisin on Jesselle kirjoittanut (vai onko se Jessen omaa käsialaa), mutta koskettavasti nuori herra sen ainakin tulkitsee ja sai minut jähmettymään paikalleen, kun kuulin sen ensimmäistä kertaa töissä ollessani.

Joka kerta kuullessani nuo sanat ja tuon melodian, saan kyyneleet silmiini. Mieleeni muistuu oma tilanteeni ja eräs ihminen, jolta olisin halunnut pyytää tuota, mitä tuossa biisissä sanotaan. Haluaisin pyytää sitä edelleen samalta ihmiseltä. En tiedä, tulenko näkemään häntä enää missään, mutta toivoisin niin.