Musiikki on rakkaus: "I have finally seen the light..." Muse Hartwall Areenalla 10.12.2012

Muutaman kuukauden odotukseni palkittiin eilen, kun pääsin viimein katsomaan Musea livenä Hartwall Areenalle täällä Helsingissä. Olin ehtinyt koko kesän popittaa MP3-soittimestani Musen biisejä ja laulaa karaokessakin muutamia vain opetellakseni biisejen sanoja ulkoa ja se kannatti, sillä eilinen oli jotain niin mahtavaa, etten tule unohtamaan sitä pitkään aikaan. Muutamaa viikkoa aiemmin oli uutisoitu, että Musen laulaja-kitaristi Matthew Bellamy oli katkaissut jalkansa ja bändi oli joutunut perumaan ainakin Ruotsin ja Norjan keikat tämän kiertueen aikana. Pelkäsin samaa Suomen keikan kohdalla, mutta onneksi niin ei käynyt.

Ovet Hartwall Areenalle aukesivat klo 18.30. Itselläni oli istumapaikka yläkatsomoon, koska kenttäpaikat olivat menneet hetkessä, kun liput olivat tulleet myyntiin. Mutta onneksi näin jonkin verran lavalle omalta paikaltani ja kuulin tarpeeksi.

Lämppärinä Muselle toimi amerikkalainen tyttöduo nimeltä Deap Vally, joiden laulajan ääni kuulosti yhtä räkäiseltä kuin Janis Joplinin aikoinaan. Tytöt eivät soittaneet kuin korkeintaan puoli tuntia ja sinä aikana kävin etsimässä paitakojun, josta matkaani tarttui Musen "The 2nd Law" - Tourin paita kyseisen levyn kansikuvalla varustettuna.

Ilmeeni ei ole mikään paras mahdollinen, poseeraaminen ei ole koskaan ollut hyviä puoliani, mutta itse paita on todella hieno ja värikäs. Ja jos minulta kysytään, pidän "The 2nd Law'n" kansikuvasta kaikkein eniten Musen albumeista :)

Muse aloitti soittamisensa yhdeksän aikaan. Upeaa introa seurasi "Supremacy", jonka aikana meinasin purskahtaa itkuun, koska Mattin ääni on jotain niin mahtavaa kuulla livenä... Muistan, miten olen laulanut itse Musea karaokessa, mutta kaikkiin biiseihin en ole pystynyt läheskään yhtä hyvin heittäytymään, koska Mattin ääntä on mahdotonta verrata yhteenkään toiseen.

"Supremacya" seurasi "Hysteria" ja sitä puolestaan "Panic Station", jonka aikana nousin ensimmäisen kerran seisomaan keikan aikana. Omassa katsomossani ei kovin moni seisonut, koska tilaa oli rajoitetusti, mutta itse ainakin otin tilan haltuun ja fiilistelin, minkä kykenin. Kuviakin sain jonkin verran ilman salamaa omalla kamerallani, vaikka alkuun mietin, saako Hartwall Areenalla kuvata, kun siellä on normaalia tiukempi suhtautuminen kuvaamiseen. Mutta pakkohan minun oli saada edes muutama kuva otettua tätä blogimerkintää varten.

Keikan aikana kuultiin myös seuraavat biisit:

Resistance
Supermassive Black Hole
Animals

Explorers (Matt siirtyi tämän aikana soittamaan flyygeliä. Mies on todella lahjakas pianisti, kitaristi ja laulaja)
Sunburn (tämä oli todella mukava kuulla, koska Muse soittaa nykyään harvemmin alkuaikojen biisejä livenä)
Time Is Running Out (jonka aikana lauloin mukana täydestä sydämestäni ja otin loppuvaiheessa hieman videolle tätä)
Liquid State
Madness

Follow Me (josta on julkaistu viimeisin video Musen kotisivuilla)
Undisclosed Desires
Plug In Baby
Stockholm Syndrome (arvasin lavalle heijastettavista valoista, että tämä olisi seuraava)

Encoret:

Uprising
Knights Of Cydonia
Starlight (jonka aikana yleisö sai laulaa mukana)
Survival

Keikan aikana ei paljon välispiikkejä kuultu, mutta bändi lupasi tulla takaisin ensi vuonna ja seuraava Helsingin keikka onkin heinäkuussa Olympiastadionilla. Liput tulevat myyntiin perjantaina, joten aion hankkia lipun niin pian kuin mahdollista.