tiistai 13. syyskuuta 2011

Pohjoisen lilja

Lapsien näät leikkivän,
päivän iltaan ehtivän.
Varjo kasvoillasi viipyy
aina hieman kauemmin.

Poikki pihan, yli maan
talvi tekee tuloaan.
Vielä puoli vuotta kesään
saman verran siitä, kun
äänet rappukäytävän
hänen kertoo lähtevän.
Silmät viattomat kysyy:
"saapuuko hän koskaan takaisin?"

Pohjoisen lilja, älä huoliisi jää!
Se, mikä totta on tänään,
sen huominen vie mennessään.
Pohjoisen lilja, nosta pystyyn taas pää
ja hetkeesi tartu!
Ei täällä tehdä voi sen enempää.

Pientä poikaa katselet,
hänet sänkyyn peittelet.
Sisko vieressä jo nukkuu
lapsen unta valkeaa.

Heille kaiken antaisit,
heidän vuokseen kuolisit
ja jos surusi on suuri,
niin on rakkautesikin.
Etkä sille mitään voi,
mitä maailma eteen toi,
mutta vartesi on vahva
ja sun kukat vielä kauniit niin.

Pohjoisen lilja, älä huoliisi jää!
Se, mikä totta on tänään,
sen huominen vie mennessään.
Pohjoisen lilja, nosta pystyyn taas pää
ja hetkeesi tartu!
Ei täällä tehdä voi sen enempää.

Häntä etsit usein öisin pimeydestä;
olkapäätä, ääntä, joka lohduttaa.
Silti tiedät, että jos hän olisi läsnä,
välillänne erämaa,
jossa kumpikin vain vettä janoaa.

(Anna Eriksson: Pohjoisen lilja)

Luokseni saapui pari päivää sitten kissanpentu, jolle annoin nimen tuon yllä mainitun biisin mukaan. Tulen kai antamaan jatkossakin tuleville lemmikeilleni yms. musiikkiin jollain tapaa liittyviä nimiä. Jos minulle olisi tullut poikakissa, sen nimeksi olisi tullut Frank. Ehkä vielä joskus sellainenkin tapaus sattuu kohdalleni.

1 kommentti:

  1. aww :) olis muute kiva kuulla, kuinka kirjoitat biisejen lyriikoita :D

    VastaaPoista