Tule nyt, tule pian, kevät...

"Sä et oo muuttunut yhtään",
sanoin ja valehtelin.
En minäkään syntynyt eilen.
Miksi sen kieltäisin?

On vuodet kai vierineet vinhaa
ja päivät pois pyyhkiytyneet,
kun katseestas koskeni kuohuu
ja vuolaana vellovat veet.
 
Tule nyt, tule vielä,
kun suonissa soi
tämä laulu niin kiivas ja arvaamaton.
Tule vielä, kun aamuksi virkoaa yö.
Tule vielä, kun sydämes' lyö.

"Oi, miksi mut hylkäsit silloin,
kun sylini hulluna huus'?"
Sinä kysyt, mä kalpeena kuiskaan:
"No siitä on ikuisuus.

En ehtinyt sinua löytää,
en löytänyt itseänikään,
kun kiireestä raatoni riuhdoin.
Nyt kaiken mä selvemmin nään."

Tule nyt, tule vielä,
kun suonissa soi
tämä laulu niin kiivas ja arvaamaton.
Tule vielä, kun aamuksi virkoaa yö.
Tule vielä, kun sydämes' lyö.

Aika tuhlattu otsaani piirtyi
ja vaurautta, viisautta sain.
Mut miksi mä vaelsin illoin
rannalla rauhattomain?

Niin turhaan mä tuulelle tuiskin
ja vimmaani vastausta hain.
Mä etsinkö sinua silloin
mun ainoa auttajain?

Tule nyt, tule vielä,
kun suonissa soi
tämä laulu niin kiivas ja arvaamaton...

(Aki Sirkesalo)

Tämän viikonlopun olen vain lojunut, eilen käytiin äänittämässä Helsingin Laulun Stadi-levylle taas yksi uusi biisi ja kuukauden päästä äänitetään viimeinen. Levy julkaistaan Helsinki-päivänä ja silloin on myös konsertti, johon saa varmasti lippuja allekirjoittaneelta, joka myös kiljuu kakkossopraanoa eturivissä, kuten tavallisesti konserteissa olen tehnyt.

Miksi valitsin alkuun biisin jo 10 vuotta sitten joulun aikaan kuolleelta laulajalta? Kai siksi, koska olen pitänyt kyseisestä biisistä todella paljon siitä lähtien, kun kuulin sen. Olisin kai laulanut sen myös Teatterikorkean pääsykokeissa 2008, kun hain näyttelijäntyön koulutusohjelmaan toista kertaa ja mikäli minut olisi hyväksytty valintapäivänä iltapäiväksi jatkoon.

Pari viikkoa sitten esiinnyimme Kallion kirkossa kahden muun kuoron kanssa ja sen jälkeen vielä poikaystäväni kanssa Duo PuoliMielenä kuorojemme karonkassa. Esitimme yhdessä ensimmäisen oman biisimme, joka sai hyvän vastaanoton, mutta poikaystäväni oli sitä mieltä, että kyseistä biisiä pitää vielä hioa.

Nyt en ole pitkään aikaan käynyt keikoilla, karaokessa käyntiänikin olen rajoittanut alkoholipaastoni takia... Toivottavasti kesällä taas innostun keikkailemaan. Ja huomenna alkaa taas hullun lailla kirjoittaminen, kun CampNaNoWriMo alkaa. Tällä kertaa olen kehittänyt tarinan, jonka tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin, aikaan, jolloin elin viimeisiä vuosiani teini-ikääni. Ja kyseistä tekstiä varten olen päättänyt kääntää suomeksi erään pitkään rakastamani biisin: Depeche Moden "It's No Good:in"... Kertosäe on jo valmiina, mutta säkeistöt odottavat vielä muotoutumistaan. Laitan koko käännöksen tänne, kunhan saan sen valmiiksi.

Näihin varhaisen kevään tunnelmiin tällä kertaa.

-Haruka

Kesän odottelua

Lunta tulee taivaan täydeltä yhä, vaikka eletään maaliskuun puoltaväliä ja toivoisin, että kevät tulisi ja sen myötä taas ihana, lämmin kesä.

Kevään keikka-aikatauluista en ole vielä varma, mihin kaikkialle haluan mennä ja mihin varani riittävät, sillä aloitin tammikuussa uudessa kuorossa ja käytän ainakin muutaman arki-illan ensi kuusta eteenpäin esiintymällä muiden kuorolaisten kanssa. Kyseessä on kuoro nimeltä Helsingin Laulu. Kuulin kyseisestä kuorosta äidiltäni, jonka työkaveri laulaa siinä ja pienryhmässä nimeltä Jospa. Jospalla oli viime vuonna joulukuussa joulukonsertti, jota äitini oli kuuntelemassa ja kun oli puhetta kyseisestä kuorosta, jätin siihen hakemuksen, kävin koelaulussa ja nyt olen ollut kohta kaksi kuukautta koeajalla. Harjoittelulle yritän löytää aikaa aina, kun jaksan, vaikka viikonloput reissaan välillä Keravalle. Nytkin viikonloppuna olen menossa taas sinne Oskua tapaamaan.

Rock The Beach julksiti eilen lisää esiintyjiä ja kun eilen illalla töiden jälkeen sain tiedon uusista kiinnityksistä, kiljuin ainakin 10 minuuttia kuin pahainen teinityttö. BILLY TALENT TULEE ROCK THE BEACHIIN KESKIVIIKKONA! Siinä on jälleen yksi hyvä syy hakea kyseiselle festarille talkootöihin ja yrittää päästä näkemään jo toisen kerran mahtava bändi, vaikka keskiviikkona Hietaniemen uimarannalla soittaa myös Green Day ja Jätkäjätkät, jotka haluaisin myös nähdä. Talkoolaisten hakuaika alkaa huomenna, niin kerrottiin Rock The Beachin sivustolla, kun kävin sitä lukemassa. Aikatauluja ei olla vielä sen tarkemmin julkistettu, mihin aikaan Billy Talent soittaa, mutta onhan kesäkuuhunkin vielä aikaa.

Haaveeni olisi myös joskus tulevaisuudessa saada haastattelu Beniltä, vaikka en ole ammatiltani edes toimittaja, mutta haluaisin kysellä herralta ylipäätään elämästä ja Billy Talentin lyriikoista yms. Olen kyseisestä tilanteesta nähnyt joskus unta, mutta aika näyttää, toteutuuko tuo haave joskus tosielämässäkin.

Nuoruus ja luova hulluus

Olavi Uusivirralta tulee uusi levy maaliskuussa! Ja kuuntelen nyt Spotifyn kautta sen levyn ensimmäistä sinkkujulkaisua nimeltä "Nuoruus". Olen kuullut sen viime kesänä Kallio Block Partyssä ja kuulosti todella hyvältä. Kuulostaa nytkin. En millään malttaisi odottaa maaliskuuta.

Milloin rupesin kiinnostumaan Olavista? Vuosi taisi olla 2005, kun radiossa soitettiin "On niin helppoo olla onnellinen" ja minua huvitti sen biisin sanat, mutta samaistuin sen biisin tuomiin ajatuksiin. Vuonna 2007 ostin "Me ei kuolla koskaan" -albumin ja se oli kovassa kuuntelussa linja-automatkoilla Helsinki-Hyvinkää (opiskelin Hyvinkäällä silloin). Mutta vasta Olavin kolmas levy "Minä olen hullu" sai minut keikoille sitä seuraamaan ja muutaman merkinnän olen siitä tähän blogiini väsännyt aiemmin. Kunhan uusi levy tulee, kirjoitan siitä arvion niin kuin olen tehnyt "Hullustakin", käsittelen senkin varmaan kappale kerrallaan.

Ja tähän merkinnän loppuun yksi Olavin ihanimmista biiseistä, joka on varmaan vaikuttanut minuun eniten tähän mennessä. Ja vaikuttaa edelleen. Toivottavasti uudelle levylle tulee lisäksi niitä biisejä, joita olen kuullut akustisilla keikoilla viime vuonna.

Muistatko Johanna, kun kaatosateesta
kastuneet vaatteeni sänkysi päätyyn
ripustin?
Sinä soitit pianoa ja lauloit.

Keitit kahvit pariisilaisittain ja
kun avasin pallohameesi napin,
sinä sanoit: "Joku meitä katselee".

Sinä olit Ukonlintu, outolintu
Lapin tuiman tuntureilta.
Kuningatar germaaninen.
Minä olin yksinäinen Virvaliekki,
hurja poika Hämeestä
ja jos saisin tehdä kaiken uudelleen,
nukahtaisin Ruusun vuoteeseen.

Muistatko Johanna, kun yritimme
olla hiljaa, veljesi takana seinän nukkui.
Hehkui hiili hiiltä vasten.
Varovasti verhojen läpi tuli aamu
ja ennen kuin lähdit asemalle miestäsi vastaan,
sanoit: "Joku meitä aina katselee".

Sinä olit Ukonlintu, outolintu,
Lapin tuiman tuntureilta.
Kuningatar germaaninen.
Minä olin yksinäinen Virvaliekki,
hurja poika Hämeestä ja jos saisin
tehdä kaiken uudelleen,
jäisin siihen ruusun vuoteeseen.

Muistatko Johanna, kun kuiskasin
korvaasi hiljaa, unen läpi vastasit
oudolla kielellä?
Minä silitin päätäsi ja valvoin.

Sinä olit Ukonlintu, outolintu,
Lapin tuiman tuntureilta...

(Olavi Uusivirta -Ukonlintu ja Virvaliekki)

Tee niin!

Sun kuvaasi tuijotan päivin ja öin.

Mä sinua ikävöin.

Aivan kuin sä oisit unelmaa,

jota ei voi koskaan tavoittaa.

Ei aina voi satuttaa itseään,

mut ilman sua en oo yhtään mitään.

Tee niin kuin mun unessa teet!

Kuivaa vihdoin mun kyyneleet,

sillä oon joutunut yksinään

täällä lähiökaupungissa elämään.

Ja silloin, kun kohtaa meidän tiet,

mä toivon, että mut pois täältä viet.

Saat mut kokonaan,

jos lupaat tulla mua rakastamaan.

Sä sait kuumeeni nousemaan,

kun rupesit mulle flirttailemaan.

Me toisemme baarissa tavattiin

ja yhdessä silloin tanssittiin.

Kun katsoin sua silmiin, toivoin niin,

ettei juttu tää päättyis mun kyyneliin

Ja kun yöhön sä katosit,

mä odotin, että palaisit.

Seuraavan kerran, kun sut mä näin,

se käänsi kaiken väärinpäin.

Jäin yksin tyhjään huoneeseen,

mut jaksan uskoa huomiseen.

Sun kirjoituksias mä arvostan

ja sinua ihan liikaa rakastan.

Mä oon tyttö mustasilmäinen,

kaipaan hymyäs läpi kyynelten.

Jos siivet hopeiset mä omistaisin,

sun luokses mä silloin tulisin.

Mä mietin, miten voisin sulle puhua,

sillä oottaa en enää kauan jaksa.

En oo enää valmis kärsimään!

Auta mua, jotta pääsen lähtemään.

Mä pimeydessä kuljen vieläkin

ja hajoan aina aamuihin.

Vie mut johonkin lämpimään

ja pyydä multa, että sun vierees’ jään.

Mä sut silloin viettelen

ja kanssasi rakastelen.

Siis mulle tee niin, oh yeah!

Kirjoitin tähän itsenäisyyspäivänä yhden säkeistön lisää ja sovituksestakin tulee hieman erilainen kuin alkuperäisestä sitten joskus livenä. 

En edes muista, mistä tämä alunperin lähti liikkeelle tämän biisin teksti. Muistan vain, että olin lukiossa ja kirjoitin siihen aikaan toisenkin tekstin, joissa molemmissa käytin sanontaa "Hajoo aamuihin". Ja tuo teksti oli peräisin yhden tyypin kuvatekstistä IRC-galleriassa, jossa tuolloin kävin harva se päivä. 

Sävellys syntyi tosin muutamaa vuotta myöhemmin tähän ja siitä tuli todella hieno, ainakin omasta mielestäni. Toivottavasti tämä saa keikoilla joskus hyvän vastaanoton :)

Kuka olen?

Kuka olen?

Tähtityttö, keijukainen, Killjoy, ikuinen kapinallinen, langennut enkeli, laulaja-lauluntekijä, haaveilija, lapsi aikuisen kehossa, Noel, hattupäinen tyttö, androgyyni, nuori Södergran, Miss Molko (tämäkin vain, koska sain lisänimen "Placebo" aikoinaan xD), palapelin palanen tai oikeastaan puolet siitä, vampyyri, karaokekuningatar, teen suurkuluttaja, suklaa-addikti, yllytyshullu, variksenpelätti, ristiriitainen persoona, joka rakastaa hämmentää ja kiusata ihmisiä, hopeasiipi, pieni, mutta pippurinen.


Laitoin tämän aikaisemmin Facebookiini ja päätin laittaa tännekin. Huomenna on miitti, joka on kai omalta osaltani kolmas ja viimeinen tänä vuonna, ellen ehdi kehitellä vielä pikkujouluaiheista Placebo-miittiä.